From our Blog

Suomalaista juomakulttuuria kehittämässä

Kommentti suomalaisen juomakulttuurin puolesta

Tätä tekstiä on jaettu ahkerasti ja se on tuonut yli 130 000 lukijaa tekstille. Jatketaan työtä politiikan tuulimyllyjä vastaan ja pistetään teksti jakoon.

Susanna Huovisen kommentti tekstistä sivun lopussa.

Asenneilmapiirin muutos alkaa myös ministeristä. Ministeri, toista perässä: alkoholin kuuluu olla ruoka- ja seurustelujuoma, eikä sillä tarvitse vetää itseään sekaisin. Hyvä. Nyt aja tätä politiikkaa edellä esitellyin keinoin.Sen enempää toistamatta Guzenina-Richardson 2.0, Susanna Huovisen (sd), ajatuksia [2] suomalaisen alkoholikulttuurin kehittämisestä, kommentoimme hieman omasta puolestamme. Olemme useamman vuoden ajan tutustuneet eri maiden olutmarkkinoihin sekä juomakulttuuriin oman panimomme vientiä ajatellen. Tämä on tuonut hyvää perspektiiviä siihen, kuinka hakoteillä olemmekaan Suomessa juomakulttuurimme kehittämisen kanssa. Korjausliikkeet eivät lähde hintojen nostosta saati sitten saatavuuden heikentämisestä, itseasiassa päin vastoin. Nämä ovat omiaan viemään ongelman syvemmälle ja tilastojen ulottumattomiin. Ainoa kiitos Huoviselle keskustelunavauksesta, mutta eväät keskusteluun olivat myrkylliset. Esittelemme edellä syitä, miksi ministeri on Suomen kansalle anteeksipyynnön velkaa.

Suomalainen juomakulttuuri on ollut hyvää vauhtia kehittymässä eurooppalaisempaan suuntaan ja humalahakuinen juominen on vähentynyt. Yökerhot valittavat asiakaskadosta, samaan aikaan kun hyvien olutvalikoimien pubit ovat lisänneet asiakasmääriänsä. Suomalainen juomakulttuuri on sivistymässä, ei rankaista kansaa siitä. Ehkä pienet kehut ja porkkana kehityksen lisäämiseksi olisi paikallaan.

Miksi keskustelunavaukset silti ovat tämän kaltaisia? Johtunee siitä, että suomalaista alkoholipolitiikkaa ajavat raittiuslobbarit ovat hyviä työssään ja edellä mainitut demaripoliitikot tuntuvat olevan otollisia uhreja. Lobbaaminen suomalaisen juomakulttuurin parantamiseksi on epäsuhtaista ja heikkoa, kun ujot juomakulttuurin kehittämisestä jotain ymmärtävät mumisevat pitkiin partoihinsa ja samaan aikaan taitavat raittiusjärjestöjen siloposkiset markkinoijat tuovat pöytään uskottavilta kuulostavia nollatutkimuksiaan, joilla perustella rajoituksia, veronkorotuksia ja lopulta kielteisiin ulkoisvaikutuksiin johtavia toimenpiteitä.

Alkoholiin normaalisti suhtautuvat ymmärtävät, että kyseessä on elintarvike, eikä sen ensisijainen tarkoitus saa sivistysvaltioissa olla humalatilan hakeminen. Niin kauan kuin ministerikin hokee sen sopivan vain päihtymiseen, niin kauan kai kansakin näin ajattelee. Asenneilmapiirin muutos alkaa myös ministeristä. Ministeri, toista perässä: alkoholin kuuluu olla ruoka- ja seurustelujuoma, eikä sillä tarvitse vetää itseään sekaisin. Hyvä. Nyt aja tätä politiikkaa edellä esitellyin keinoin.

Suomessa Euroopan kalleinta viiniä ja olutta

Verorasitus hinnoissa on sanalla sanoen kestämätön. Huovinen laukoi suoraan valheen siitä, että Suomessa alkoholi on halpaa. Valheilla tai heikkolaatuisella tutkimuksella perustelu alkoholipolitiikkaa tehdessä on yleistä. Tämä toki tehdään siksi, että alkoholia on helppo syyttää ja sitä on vaikea puolustaa. 

Alkoholi kuitenkin nyt vaan on Suomessa Euroopan kalleinta (lähde), peräti 75% kalliimpaa kuin EU:n keskiarvo. Tämä on ikävä kyllä malliesimerkki tilanteesta, jossa peruskuluttajienkin juomahankinnat alkavat tapahtua ulkomailta ja tilanteen voi korjata vain todella rohkealla veropolitiikalla tai kaupan hintoja alentamalla. Jälkimmäinen ei Suomessa tapahdu hetkessä, kun kauppa on oligopoli ja keskitetty K- ja S-ryhmille sekä Alkolle. Ja kyllä, alkoholijuoma kuuluu ruokakoriin, sillä kyseessä ei ole vain päihde, vaan meille normaaleille ihmisille myös normaali elintarvike sekä ruoka- ja seurustelujuoma.

Sori Brewing products on Gastropub Tuulensuu, Tampere blackboard

Verrattakoon verotusta sen verran, että muiden sivistyneiden maiden kuten Belgian tai Saksan verotus on murto-osan suomalaisesta. Suomessa vero on (100% alkoholiksi muutettuna) 5% alc. oluiden kohdalla 29,90€, Saksassa 1,97€ ja Belgiassakin 4,28€. Korkean verotuksenkin maissa ero on huomattava, Tanskassa 8,53€ ja Ruotsissa 19,59€. (lähde). Verorasitus hinnoissa on sanalla sanoen kestämätön. Jotta oluet ja muut miedot korvaisivat väkiviinan kulutuksen, tulisi veroa laskea vähintään EU:n keskiarvoon, joka on alle kolmasosa nykyisestä.

Viroon karkaavien verotulojen pelastaminen

Jos parannamme kilpailukykyämme Euroopan tasolla, verotulot ja työpaikat pysyvät Suomessa.Aina kun suomalainen päätyy siihen, että juomat juhliin tai vaikka päivittäiseenkin kulutukseen on edullisempi tilata verkkokaupasta tai hakea Virosta, menettää Suomi verotuloja ja samalla kulutus karkaa tilastojen ulkopuolelle. Joku voi katsoa että kulutus vähentyy kun hintoja nostettiin ja politiikka onnistui, sillä tilastoja voi lukea aina haluamallaan tavalla. Todellisuus kuitenkin on, että Suomi kun on eurooppalainen sivistysvaltio ja rajat ovat ja pysyvä auki, ei EU (onneksi) salli kauppaa hidastavia tulleja, hinnankorotukset ajavat rahan ulkomaille. Näilläkään menetetyillä verotuloilla ei alkoholiongelmia hoideta Suomessa, Virossa sen sijaan kyllä. Ja vaikka Viro nostaisi samalle tasolle (jota se ei koskaan tee), aina on olemassa uusia keinoja, sillä rajat ovat auki. Korkea verotus ajaa verotulot pois Suomesta ja vie ne  virolaisen yhteiskunnan kassaan (lähde). Kyseessä on sama ongelma kuin autoverotuksenkin kanssa, joka ajoi Suomen Länsi-Euroopan vanhimpaan autokantaan (lähde). Siinä sitä vihreätä ajattelua. Yksisilmäinen politiikka, jossa suljetaan muut muuttujat pois, unohtaa tosiasian, että rajoituksilla ja veroilla on aina myös negatiiviset ulkoisvaikutukset.

Ihannetilanteessa tilanne voisi olla päinvastainen. Euroopan tasolla kilpailukykyinen hinnoittelu toisi turismia Suomeen ja nettotappiomaa kääntyisi nettovoittoiseksi. Venäläiset ja norjalaiset meiltä jo jonkin verran erikoistuotteita hakevatkin (lähde). Hyvät valikoimat, hyvä saatavuus ja kilpailukykyiset hinnat toisivat paljon lisää turismia ja näin myös verotuloja. Myös työpaikat ja työllisyys paranee, kuten esitämme esimerkkien kautta pian.

Suomalaista panimotyöskentelyä

Suomalaista panimotyöskentelyä

Alkoholijuomien nauttiminen kun on ihan normaalia vaikka kuka ministeri muuta väittäisikin, eikä sen asema ruokapöydässä tai seurustelujuomana tule tälläkään vuosisadalla loppumaan. Voimme vaikuttaa kuitenkin siihen, mistä se ostetaan. Jos parannamme kilpailukykyämme Euroopan tasolla, verotulot ja työpaikat pysyvät Suomessa. Väitämme, että myynti lisääntyy, mutta haitat sen sijaan eivät samassa suhteessa. Humalahakuisen juomisen ihannointi alkaa hiljalleen olla onneksi ohitse, vaikka sen ihannointikulttuuri vielä on olemassa tietyissä ihmis- ja jopa ammattiryhmissä (lähde). Huomioi sana ihmisryhmissä – ei suinkaan koko Suomen kansassa. Tämän faktan tietäen ministerikin ehkä osaa kohdistaa toimenpiteet kohdistetusti, eikä käyttää vääriä lääkkeitä oireisiin. Väärät lääkkeet voivat kääntä positiivisen kehityksen jopa taantumaksi. Kuten kasvatuksessakin, tässäkään ei tule rangaista hyvästä kehityksestä.

Suomelle hyvä esimerkki maailmalta

Yhdysvalloissa osavaltiot purkavat vanhoja lakeja jotka hidastavat pienpanimoiden (craft beer) kehitystä … Pienpanimoiden lisääntyminen on myös elvyttänyt hylättyjä asuinalueita ja tuonut mukanaan asuinalueille muun muassa kahviloita, ravintoloita, gallerioita ja muita uusia työpaikkoja.Olemme nähneet maailmalla loistavaa kehitystä muun juomakulttuurin ja varsinkin panimokulttuurin kehityksessä. Yhdysvalloissa osavaltiot purkavat vanhoja lakeja jotka hidastavat pienpanimoiden (craft beer) kehitystä. Tämä on ohjannut kehityksen siihen, että kulutus on siirtynyt suurpanimoiden massalagereiden kuten Budweiser ja Coors kulutuksesta enemmän lähellä tuotettuihin pienpanimoiden tuotoksiin (lähde). Tämän kerrannaisvaikutukset ovat hämmästyttävät, sillä verotulot ja työllisyys ovat lisääntyneet pienemmilla paikkakunnilla merkittävästi. Pienpanimoiden lisääntyminen on myös elvyttänyt hylättyjä asuinalueita ja tuonut mukanaan asuinalueille muun muassa kahviloita, ravintoloita, gallerioita ja muita uusia työpaikkoja (lähde).

Tämän kehityksen on mahdollistanut se, että panimotoiminnan kehittymistä hidastavaa lainsäädäntöä ja rajoituksia on purettu isolla kädellä. Lisäksi monet osavaltiot ovat pienentäneet tuntuvasti verorasitusta mikä kohdistuu oluisiin, joka on mahdollistanut sen, että lähiolut ei ole pelkkä kallis ylellisyystuote (lähde, lähde). Kaikki tämä kehitys tulee kyllä ajan mukaan myös Suomeen kun hitaat hämäläiset heräävät ja näkevät ympärilleen, mutta kehitys voi tapahtua nopeamminkin, eikä tarvitsisi aina jäädä katsomaan muiden positiivisia ulkoisvaikutuksia sivusta ja olla mukana liian myöhään. Huomionarvoista tähän on myös se, että kehitys on nimenomaan lähtenyt porkkanasta, ei kepistä.

Mikä Suomessa jarruttaa kehitystä?

Suomessa markkinatilanne on hyvin absurdi. Jakelua, pullopanttijärjestelmää ja näiden hinnoittelua hallitsevat isot panimot sekä Alko (lähde). Yli 4,7% panimotuotteiden myynti on Alkon monopoli ja kuten kaikki tiedämme, valikoma on hyvin niukka ja siihen on vaikea päästä. Verrokkina otetaan vaikkapa juomakauppaketju Total Wine and More, jonka valikoimassa on 2500 eri olutta ja 8000 eri viiniä (lähde), kun Suomen Alkon lippulaivamyymälässä oluita on vain noin 200 (lähde) ja keskivertoalkossa valikoima on huomattavasti tätä heikompi. Juomakulttuuri ei oluenkaan osalta kehity, jos vaihtoehtoina ovat vain muutama kallis erikoistuote ja suomalainen massatuotettu lager. Lisäksi Alkon hinnoittelu- ja hankintamalli on hyvin raskas, joka pitää pienet oluet pois hyllystä. Tämänkään vuoksi oluet eivät kuulu Alkon hyllyyn. Lisäksi Alko tuskin koskaan perustaisi myymälöitä, joista löytyy 2000 oluen valikoima, jonka vuoksi vapaa kilpailu auttaisi valikoimien kehittymisen osalta huomattavasti.

Heikki (right) talking about craft beer at Oluton Beer Festival

Pienpanimot keskustelee kulttuurin kehittymisestä

Pienpanimoita koskeva tuotannon sääntely Suomessa on yllättävää kyllä lähestulkoon terveellä pohjalla, vaikka parannettavaakin on paljon. Suurimmat ongelmat pienpanimoiden kehityksen tiellä ovat verotukselliset epäkohdat sekä epäterve kilpailutilanne. Tuontimarkkinoiden lisäksi suurpanimoiden ja kauppojen hallitsema markkina vie valtaa pois kuluttajilta, jolloin kannustimia löytyy enemmän juoda sitä bulkkilageria ja väkiviinaa, kuin siirtyä tuotteisiin, joita nautiskellaan maun vuoksi. Olutharrastajat puolestaan hakevat laatuoluitansa Ruotsin Systembolagetista, sillä ne ovat siellä edullisempia ja valikoima on parempi. Tosiasiahan on, että Suomessa oluen myynti ja alkoholin haitat ovat  kuitenkin vahvasti laskussa (lähde) ja perusteet rajoituksille ja veronkorotuksille ovat ontuvat.

Näin kehitämme juomakulttuuria Suomessa

Alkoholipitoiset juomat eivät ole menossa mihinkään. Päin vastoin, se maailma kehittyy paremmaksi ja maukkaammaksi koko ajan ja pitäkäämme huoli että Suomi ei jää kehityksessä jälkeenAsiat eivät ole yksinkertaisia, eikä toki ratkaisutkaan. Kaikki ovat yhtäaikaisesti väärässä ja oikeassa, riippuen katsantokannasta. Kaikki argumentit puolesta ja vastaan voidaan tyrmätä jollain. Meidän mielestä kuitenkin on hyvä nähdä kokonaisuus ja ottaa esimerkki muualta, emme me kuitenkaan niin ainutlaatuinen kansa ole. Kepissä ja porkkanassa esiintyvät samat lainalaisuudet kuin muualle maailmaan ja vastaavanlaisia tilanteita on ollut muuallakin. Koska ministerin tarjoaman kepin ulkoisvaikutukset ovat kokonaisuutena enemmän negatiiviset, keskittykäämme porkkanan tarjoamiseen. Sivistyneestä juomakulttuurista tulisi puhua ja siihen tulisi kannustaa. Valikoimissa tulisi olla laatua saatavilla enemmän ja helpommin, jotta aina ei tarvitse hakea lähikaupasta hyllyt vallannutta bulkkilageria kun Alko on kaukana ja ovetkin jo ovat menneet kiinni. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että keinotekoinen 4,7% alc. raja tulisi poistaa, sillä olutmaailmassakin arvostetuimmat oluet ovat lähes järjestäen vahvempia. Mielellään toki näkisimme kehitystä myös siinä, että viinit löytyisi ruokapöytään sieltä mistä ruokakin. Verokohtelu myötäilemään sitä, että kilpailukyky on eurooppalaisella tasolla hyvä ja eikä verotulot valu ulkomaille hintojen joustamattomuuden myötä.

Tamperelainen olutseura tutustuttaa lambic-oluisiin

Tamperelainen olutseura tutustuttaa lambic-oluisiin

Kun alkoholi ei ole myytti ja siitä ei puhuta kuin kokaiinista, siihen suhtautuminen muuttuu. Mitä enemmän alkoholia mystifioi ja mitä enemmän sitä ajatellaan päihteenä, sitä enemmän se sitä on. Toistaen itseämme; ministeri, toista perässä: alkoholin kuuluu olla ruoka- ja seurustelujuoma, eikä sillä tarvitse vetää itseään sekaisin. Alkoholipitoiset juomat eivät ole menossa mihinkään. Päin vastoin, se maailma kehittyy paremmaksi ja maukkaammaksi koko ajan ja pitäkäämme huoli että Suomi ei jää kehityksessä jälkeen. Pienpanimoalaa mukaillen; elämä on liian lyhyt huonon oluen juomiseen.

Pyry Hurula, Heikki Uotila & Samu Heino
Sori Brewing

Kirjoittajat ovat nuoria korkeakoulutettuja perustamassa omaa panimoa Viroon ja ovat tehneet paljon taustatyötä juomakulttuurista. Siitä huolimatta, että he nauttivat lähes päivittäin alkoholia, he eivät ole alkoholiongelmaisia. Tämä artikkeli oli poikkeuksellisesti suomeksi.

Kiitokset Olutopas.info foorumin käyttäjälle T.J.Uominen, myös Susanna Huovinen on lukenut tämän tekstin. Hänen kommenttinsa alla (ote Jaakon viestistä Olutopas.infon foorumilla).

“STM/3329/2013

Hyvä Jaakko Tuominen

Kiitos alkoholiasioita käsittelevästä viestistänne. Pahoittelen, että vastaukseni on viipynyt. Olen peruspalveluministerinä saanut kokea, että alkoholiasiat herättävät suuria tunteita kansalaisissa. Uudistamme juuri hallitusohjelman mukaisesti alkoholilakia ja tämänkin vuoksi minulle on vilkkaassa kansalaiskeskustelussa esitetty paljon erilaisia ehdotuksia. En kuitenkaan koe olevani anteeksipyyntöä velkaa suomalaisille, kuten lähettämässänne tekstissä esitetään. Alkoholi on osalle kansalaisia suuri ongelma ja sen kiistäminen olisi mielestäni silmien ummistamista.

Haluan uskoa. että me suomalaiset olemme samaa mieltä ainakin siitä, että alkoholin aiheuttamia haittoja on liikaa ja niitä tulisi vähentää. Meille kaikille kuuluu vastuuta esimerkiksi niiden lasten hyvinvoinnista, jotka kärsivät vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Elokuussa hallitus korosti rakennepoliittisten uudistusten yhteydessä myös sitä, että alkoholi vaikuttaa jo suomalaisen työn tuottavuuteen ja Suomen talouden kilpailukykyyn.

Voimme väitellä siitä, mikä auttaisi vähentämään haittoja, mutta mielestäni kaikkien poliittisten päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon. Kokoamme sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuille tietopakettia, joka auttaa varmasti meitä kaikkia tässä keskustelussa. Uskon, että meillä ministeriössä on varsin kattavat tiedot alkoholiin liittyvistä tilastoista ja kulutuksesta.

Alkoholipolitiikka on joka tapauksessa tasapainottelua sen välillä, mitä keinoja tutkimukset suosittelevat ja mitä kansalaiset sekä alan toimijat ovat valmiita hyväksymään. Lähetitte minulle kirjoituksen, jossa on selvät mielipiteet, kiitos siis vielä siitä. Viestinne on välitetty myös asiasta vastaaville virkamiehille.

Ystävällisin terveisin

Susanna Huovinen
peruspalveluministeri”